STAR WARS puku

Star Wars puku oli melko helppo toteuttaa. Haarniskan tein kotosalla vanhasta repusta ja trikoista, rannesuojukset tein laskettelumonoista ja itse kypärän tein verstaalla. Toteutus oli pitkälti samanlainen, kuin tehdessäni pääkallonaamaria, paitsi etten käyttänyt savea ulkomuodon kehittelyssä, enkä tehnyt styroksista sovituspäätä. Koko työstö perustui pitkälti omiin havaintoihin ja pikkunäpertelyyn.

Kypärän esikuvana minulla oli Star Wars: Force Unleashd pelin Starkiller Sith Stalker-kypärä. Muodot sain rakennettua kartonkimateriaalista, joiden irronnaisia osia kiinnitin sitten maalarintepin ja kuumaliiman turvin.

 

Saatuani kypärän halumani kokoiseksi ja näköiseksi, seuraavaksi päällystin sen voimapaperilla kauttaaltaan. T-visiirin linssin sain mustanvärisestä kalvosta, minkä kiinnitin paikoilleen kypärän sisäpuolelta. Kun voimapaeri oli kuivunut, niin sitten maalasin kypärän tietyt alueet halumillani väreillä ja loput kohdat tein hopeisella spray-suihkeella.

Lohikäärme

Lohikäärme rakennettiin lavasterakentajien lyhytelokuvaa varten, nimeltä "Missä tontut ratsastaa". Yksinkertaisesti lohikäärmeessä käytettiin kaikkea mahdollista roinaa, mitä vain sattui käteen, joko koulusta tai sitten kotosalta. Nivelinä käytettiin mm. IKEAn lampun liikkuvia varsia ja vanhoja pesupalloja. Rautalangasta muotoiltiin lohikselle sen ruumiin muoto ja siivet, mitkä päällystettiin trikoolla. Ruho sen sijaan pitkälti tehtiin voimapaerista, mutta häntä ja kaulan alue vaahtomuovista, mitkä myös päällystettiin trikoolla. Pintakäsittely hoidettiin maaleilla ja sprey-suihkeilla.

Tonttu veistos

Tonttu patsas oli toden teolla yksi turhauttavimmista töistä, mitä olen ikinä tehnyt. Itse patsaan veistäminen ja sen päällystäminen meni erittäin hyvin ja tuntui mukavalta, ei siinä mitään. Mutta kun joku rasavilli sitten murjoi valmiin patsaani tietyistä kohdista, niin se tarkoitti sitten sitä, että pinta piti käsitellä uudestaan kitillä ja maaleilla.

Homma lähti siitä käyntiin, että etsittiin kuva jostain valmiista, olemassaolevasta patsaasta ja sitten piirrettiin siitä profiili edestä ja sivusta kalvoille. Kävin lukuisia vaihtoehtoja läpi, kunnes lopulta päädyin erääseen puutarhatonttuun. Ajattelin, että tämähän voisi olla riittävän erilainen erottuakseen muista patsaista. Kalvokuvat heijastettiin isoon styroksipalaseen ja sitten piirsin tussilla tontun ääriviivat sekä edestä ja sivusta. Sen jälkeen piti karsia hieman ylimääräsitä massaa. Lankaleikkurilla leikkasin ylimääräiset styroksimöhkäleet pois. Ainoastaan tontun muoto jäi näkyviin.

Sitten oli monia tunteja kestävä veistovaihe. Veitsellä sai helposti veistettyä isoa patsasta haluamansa näköiseksi, mutta tärkeintä oli, ettei missään näkynyt teräviä kulmia ja muutenkin kokonaisuuden piti olla pyöreä. Parran ja tukan veistäminen ei oikein onnistunut, joten turvauduin uretaanipistooliin ja sille sitten sain kihartavan kampauksen ja kadehdittavan kääppyrän koristamaan tontun miehisiä naaman muotoja. Lukuisten tuntien ja haavereiden kautta sain tontun kuoseihin, joten oli aika siirtyä kosmeettiseen osa-alueeseen. Tonttu piti päällystää voimapaperilla. Mikäs siinä :) Homma tietysti vei oman ajasta, mutta sainpahan veistoksen kauttaaltaan paperin peittoon. Seuraavaksi oli maalaamisen vuoro ja tämä oli se hetki jolloin tajusin, että vaalean ihonvärin sekoittaminen on saakelin vaikeaa.


Tulin siihen tulokseen, että puutarhatonttu olisi liian tylsä, joten päätin tehdä siitä sen sijaan joulutontun, koska nillä on enemmän kysyntää. Tontun vaatteet sai helposti sekoitettua ja maalattua iloisilla ja kirkkailla väreillä. Ihonväri sen sijaan kävi monia vaikeita läpi, kunnes löytyi lopulta se oikea sävy (HUOM.! Älä laita liikaa punaista, kun sekoitat ihonväriä. Tippa tai pari riittää!) Kylttiin, mitä tonttu piteli käsissään, kirjoitin hyvää joulua ja siinä se sitten oli...Paitsi sitten kun joku räkänaama vaurioitti tontun naamaa ja kylttiä, niin piti paikata vauriot kitillä ja maalata kohdat uudestaan! (voitte vain kuvitella turhautumiseni!)

Naamari osa 2: "vaahtomuovia ja lateksia"

Toinen naamari oli mukavan erilainen edelliseen naamariin verrattuna. Tarkoituksena oli tällä kertaa muotoilla vaahtomuovin palasista, omaan päähän sopiva, maski. Tarvittiin vain sakset ja vanhoja patjoja. Halusin tehdä mahdollisimman mielikuvituksellisen naamarin, missä olisi myös persoonallisuutta. Työstäminen tapahtui osa osalta. Jokainen naamarin osa liitettiin toisiinsa kiinni kontakti liimalla. Aloitin ensin leuasta. muotoilin vaahtomuovin palasesta muhkean leuan, josta leikkasin ylimääräiset palaset sisäpuolelta pois, jotta se istui omaan leukaani.

Työstö jatkui niin kauan kunnes olin saanut kaikki vaahtomuovinaamarin osaset veisteltyä ja leikattu haluamani muotoisiksi ja liimattu keskenään kiinni. Oli myös tärkeää. että naamari oli riittävän ohut myös sisältä päin, jotta se varmasti istuin päähän. Lisäsin vielä erikseen styroksista tehdyt sarvet.

Mielestäni sarvet antoivat kivan sävähdyksen kokonaisuuteen ja tekivät naamarista persoonallisemman.

  



Lopulta, kun naamari oli veistetty valmiiksi, päällystin koko helahoidon revulteksilla eli lateksilla. Lisäsin lateksi annokseen noin viisi prosenttia mustaa pastaväriä, jotta saisin riittävän tumman sävyn valmiiseen naamariin. Lateksi liitettiin vaahtomuovinaamariin töpöttelemällä sitä vaahtomuovin palasella. Laitoin lateksia useita kerroksia, jotta varmasti pääsin haluamista saumakohdista eroon ja  valmis naamari olisi riittävän tumma ja pelottava. Lopputulos miellytti minua kaikin puolin.